100 km

Vaativa

Vantaanjoen melontareitin voi aloittaa Hyvinkään Vaiveronkoskilta. Reitin alkuosa kulkee metsämaisemissa ja matkan varrella on useita koskia. Loppuosa reitistä etenee maaseutumaisemissa ja joki laskee mereen Helsingin syntysijoilla.

Vantaanjokea ovat aikojen alussa käyttäneet niin kivikauden eräkävijät kuin kauppamatkalaisetkin, sillä se kulkee Etelä-Suomesta Suomenlahteen. Virtauksen voimaa on myös valjastettu aikoinaan pyörittämään myllyjä ja sahoja.

Välimatkoja:
Hyvinkää-Nukarinkoski, 16 km
Nukarinkoski-Myllykoski, 11 km
Myllykoski-Vantaankoski, 28 km
Vantaankoski-Pitkäkoski, 4 km
Pitkäkoski-Ruutinkoski, 3 km
Ruutinkoski-Vanhankaupunginkoski, 9 km

Reittikuvaus

Melonnan voi aloittaa Hyvinkään Vaiveronkoskilta. Aloituspaikalla on Vaiveron myllytila, joka kertoo myllynkivineen Vantaanjoen historiasta. Vesilaskupaikat parkkipaikkoineen ovat moottoritien itä- ja länsipuolilla.

Alkuosa reitistä on metsäistä erämaaseutua. Vanhanmyllyn Myllykoskella on pienehkö kivinen koski. Ennen siltaa on rantauduttava vasemmalle joen itärannalle. Ohitus on noin 200 metriä. Paikalla on myös parkkialue. Kosken jälkeen on kaksi siltaa, latusillan kohdalla uomassa on kiviä. Vatvuorenkoskeskella on vesillelaskupaikka ja toinen vesillelaskupaikka tulee ennen Maaseutuopistoa.

Uudenmaan maaseutuopisto on hyvä lähtöpaikka melontareitille. Opistolta löytyy pysäköinti- ja tulentekopaikat, wc, majoitustiloja ja kahvio. Lähellä on Petkelsuon keidassuo ja linnustoltaan rikkaat Åvikin rantaniityt.

Ennen ensimmäisen osuuden päätöstä reitillä on vielä Kittelänvirta, joka on korkean veden aikaan laskukelvoton. Ohitus tapahtuu vasenta, pohjoisrantaa pitkin. Kittelänvirralla on myös parkkialue. Kittelänvirran vieressä on Pahnakallio, joka on ulkoilijoiden suosima avokallio, jonka lounaisrinteellä on luolia.

Ennen Nukarinkoskea on huomioitava muutama virtapaikka ja uomassa olevat kivet. Tarkemmat tiedot näkyvät kartasta.

Ensimmäinen osa reitistä päättyy Nukarinkoskille, joka on vesistön suurin koskijakso. Se on laskukelvoton. Rantautuminen tapahtuu vasemmalle, itärannalle ennen jalankulkusiltaa. Ohitus tapahtuu jalankulkusiltaa joen yli polkua pitkin tielle, josta vasemmalle sillan yli urheilukentän tienhaaraan, josta takaisin rantaan. Sopiva vesillelaskupaikka on urheilukentän parkkipaikalta. Paikalla on myös laavu. Nukarinkoskelta lähdettäessä uomassa on paljon suuria kiviä.

Reitti ohittaa Tunturivuoren ja ennen seuraavaa rantautumispaikkaa reitillä on saviharjanne sekä kiviä uomassa. Suunnilleen Raalan kohdalla on vesillelaskupaikka, jossa on laavu. Sen jälkeen reitillä on jälleen saviharjanne. Ennen reitin loppua tulee Pikkukoski ja muita virtapaikkoja. Vieressä kulkee Seitsemän veljeksen vaellusreitti.

Osuus päättyy Myllykoskelle, joka on laskukelvoton ja vaarallinen putous. Rantautuminen tapahtuu vasemmalle, itärannalle hyvissä ajoin ennen uutta maantiesiltaa. Ohitus tapahtuu itärannan polustoa pitkin 250 metriä. Vesillelaskupaikkojen yhteydessä on parkkialueet. Lähellä on myös kahvila.

Myllykoskelta reitti jatkuu eteenpäin ja ennen Palojoen rantautumispaikkaa on yksi virtapaikka ja kalliokynnys. Tuusulan rajalla on virtapaikka Rajakoskella sekä ennen Krapuojaa ja sen jälkeen on savinen keskiharjanne.

Ennen seuraavaa rantautumispaikkaa on myös savinen keskiharjanne. Rantautumispaikka on juuri ennen kuin joki kiertää Seutulan alueen.

Ennen Katriinankoskea on vielä pienempi Königstedtinkoski, joka on lähinnä virtapaikka. Katriinankoski on vuolas ja hankala koski, mutta laskukelpoinen vähänkin veden aikaan. Lasku oikeaa etelälaitaa, kiviä väistellen. Maihinnousu tapahtuu etelärannalle, sillan kautta pohjoisrantaa pitkin noin 50 metriä. Ennen osuuden loppua Vantaankoskella, reitin varrella on Tuusulanjoen haara.

Vantaankoski on laskukelvoton ja melojan tulee rantautua hyvissä ajoin vasemmalle, itärannalle, kalliota vastapäätä. Kosken pato on restauroitu ja sen itäpäähän on muotoiltu tekokoski. Ohitusreitti kulkee rannan polustoa pitkin Kehä III:n alitse Kuninkaantien yli, viilatehtaan eteläpuolella. Koskella on parkkialue sekä kahvila.

Vantaankoskelta Pitkäkoskelle on noin neljä kilometrin matka. Reitti ohittaa Silvolan tekojärven. Pitkäkoskella on kaksi vesillelaskupaikkaa ja parkkialue. Koski on korkean veden aikaan vauhdikas laskettava ja matalan veden aikaan kivikkoinen. Laskun voi aloittaa heti pohjapadon jälkeen. Kosken pituus on 1100 metriä ja pudotusta on noin 5 metriä. Rantautuminen tapahtuu vasemmalle, pohjoisrannalle juuri ennen pohjapatoa, josta polustoa pitkin mennään noin 1000 metriä itään. Pitkäkoski on maisemallisesti kaunis ja rannoilla kulkee hyväkuntoiset ulkoilutiet. Kävelysillalta noin 200 metrin päässä on Pitkäkosken ulkoilumaja ja kahvila.

Pitkäkoskelta matka jatkuu Ruutinkoskelle. Välissä on pohjapato juuri ennen Niskalankoskea. Ruutinkoski on korkean veden aikaan laskukelpoinen ja vauhdikas laskea. Ennen suvantoa on aallokkoa. Matalan veden aikaan se on kivikkoisena hankalampi. Pituutta koskella on 300 metriä ja pudotusta 3 metriä. Ruutinkosken lähellä on Haltialan tila ja kahvila-ravintola. Koskella on myös vesillelaskupaikka ja parkkialue. Lähistöllä on myös Niskalan tila ja arboretum, luontopolku ja aarnimetsä.

Ennen osuuden päätepistettä reitti kulkee Tuomarinkylän kartanon maiden vieritse. Tässä kohtaa reittiä on rantautumispaikka parkkialueineen sekä uimaranta ja kahvio.

Ennen päätepistettä on vielä Pikkukoski, jossa on rantautumispaikka uimarannan yhteydessä.

Vanhankaupunginkoski on kaksihaarainen. Se on keväisin koskimelojien suosiossa, mutta ei muuten laskettavissa. Sen pituus on 150 metriä ja pudotusta on noin 6 metriä. Läntisessä haarassa on pato ja itäisessä pohjapatoja. Rantautuminen on tapahduttava hyvissä ajoin Lahdentien siltojen jälkeen joen länsirannalle, jossa on laituri.

Vanhankaupunginkoski on Helsingin perustamispaikka. Koskella on kahvila-ravintola.

Hyvä tietää

Vantaanjoen olosuhteet vaihtelevat vuodenaikojen ja virtaaman mukaan. Loppukeväällä, kesällä ja alkusyksyllä, kun vesi on matalaa, joki virtaa vain muutaman kuutiometrin sekunnissa. Tällöin melominen on mahdollista molempiin suuntiin. Alkukeväällä ja loppusyksyllä virta on voimakasta. Tällöin melomista suositellaan kokeneille melojille. Yleisesti reitti on suhteellisen vaativa. Melomiseen kuluu 1-4 päivää riippuen vauhdista ja pysähtymisistä. Reitin varrella on useita vesillelaskupaikkoja, joissakin parkkialue. Reitin varrella on myös muutama laavu sekä muutama kahvila. Tarkemmat tiedot löytyvät kartasta.

Reitin alkuun

Hyvinkäällä aloituspaikka on Vaiveronkoskilla tai Uudenmaan maaseutuopiston pihapiirissä. Molemmissa paikoissa on parkkipaikka.

Muita aloituspaikkoja on Nurmijärven Myllykoskella, Pikkukoskella ja Vanhankaupunginkoskella. Parkkipaikat löytyvät kaikista. Aloituspaikoille pääsee omalla autolla. Julkinen liikenne jokivarren paikkakunnille löytyy osoitteesta www.matkahuolto.fi

Vinkkejä

Melontareitin maisemissa kulkee Vantaajoen pyöräilykierros.
Useissa reitin koskimaisemissa kulkee myös luontopolkuja.

 

Nähtävyydet

  • Hyvinkään maaseutuopistolla voi tutustua kotieläintilaan, lintutarhaan sekä kukkapuutarhan toimintaan. Lähellä on myös Petkelsuon keidassuo ja Åvikin rantaniityt, jotka ovat arvokas lintukohde.
  • Myllykosken maisemat liittyvät Aleksis Kiven teoksiin. Vantaanjoen vieressä kulkee Seitsemän veljeksen vaellusretki, joka alkaa Aleksis Kiven lapsuusmaisemista. Aleksis Kiven syntymäkodin ja Myllykosken välissä reitti kulkee Kaanaan metsän läpi, joka oli Aleksis Kiven lempipaikkoja.
  • Suuri Rantatie eli Kuninkaantie ylittää joen Vantaankoskella. Vantaankoski on kulttuurihistoriallisesti arvokas koskimiljöö, jossa sijaitsee muun muassa mylly, myllypato, viilatehdas sekä puusilta vuodelta 1876. Kuninkaantien varressa toimii kioskikahvila ja vanhassa viilatehtaassa kioski ja ravintola.
  • Haltialan tilalla voi tutustua kotieläimiin ja nautiskella kahvia ja muita virvokkeita Vanha Pehtoori -ravintolassa. Tilalla on myös kaunis muotopuutarha. Tilan historia yltää aina 1500-luvulle asti.
  • Vanhankaupunginkoski on Helsingin perustamispaikka. Vesilaitoksen vanhoissa tiloissa on Tekniikan museo ja koskella on kahvila-ravintola. Länsirannalla on Vanhan Helsingin muistomerkit. Komean putouksen kohdalla sijaitsee voimalamuseo. Lähellä on Vanhankaupunginlahti, joka on lintuharrastajien suosiossa.