Petäjävesi – Jämsä, Wanha Witonen -melontareitti, 75 km

PETäJäVESI (- JäMSä)

60 – 75 km

Keskivaativa

Melontaretkellä Keski-Suomen sydämessä tunnelmalliset joet, vaihtelevat vesistöt ja kimmeltävät järvet vaihtuvat paikoin kuohuviin koskiin, joissa virta vie melojaa vauhdikkaasti. Kuvankaunis maalaismaisema vaihtuu matkan edetessä kaupunkimaisemaan ja jylhiin pystykallioihin. Wanhan Witosen melontareitti on saanut nimensä arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelemasta viiden markan setelistä. Setelissä olevan soutajan kuva on maalattu reitin loppupuolelta Rasuanniemestä.
● Kesto: 2-4 päivää
● Soveltuvuus: reitti sopii myös perheille ja vähän melontaa harrastaneille

REITTIKUVAUS

MELONTAETAPIT
Kirveslahden venelaituri – Pirkonsaari 5km
Pirkonsaari – Kuivaniemi 12,7 km
Kuivaniemi – Survosenkoski I , 6,8 km
Survosenkoski I – Lylyniemi 5,5 km
Lylyniemi – Iso-Hiekka 7,4 km
Iso-Hiekka – Runonsaari 4,8 km
Runonsaari – Varpaisniemi 5 km
Varpaisniemi – Oinaalan veneranta, Jämsänkoski 6,1 km
Oinaalan veneranta, Jämsänkoski – Hulkkion Majakka, Kaipola 13,7 km

KANTOPAIKAT JA KANTOMATKAT
Kalliokosken voimalaitos 100 m
Jämsänkoski 3 km (kuljetus, reitin loppupäässä)

HYVÄ TIETÄÄ

Wanhan Witosen melontareitti on mahdollista jakaa myös lyhyempiin osiin useiden matkan varrella olevien veneenlaskupaikkojen ansiosta. Koskien vaativuustaso vaihtelee vesitilanteen mukaan, ja niihin on suositeltavaa tutustua etukäteen. Kaikki kosket on mahdollista ohittaa kävellen opastettua reittiä pitkin. Kannattaa huomata, että lasikuidusta valmistetut kajakit ja kanootit eivät ole reitille soveltuvia sen pohjakivien takia. Reitille suositellaan muovisia melontavälineitä.

Melontaretkeä viitoittavat maastoon sijoitetut ja karttaan merkityt suuret keltaiset opastekolmiot. Myös reitin varrella sijaitsevat taukopaikat on merkitty opastekolmioilla. Näiltä taukopaikoilta löytyy useimmiten nuotiokehä, pöytäryhmä ja käymälä. Vaikka reitti onkin merkitty, on reittikartta syytä ottaa mukaan.

Wanhan Witosen reittikartan tilaukset (12 €), Jämsän kaupungin matkailuinfo

VAATIVUUS
Kokenut meloja meloo reitin kahdessa päivässä. Jos haluaa nauttia kauniista järvi- ja jokimaisemista, sekä useista nähtävyyksistä reitin varrella, on melomiseen hyvä varata 3-4 päivää. Matkan voi jakaa myös useampaan lyhyempään osuuteen. Reitin varrella on majoituspaikkoja.

REITIN ALKUUN
Wanhan Witosen melontareitti alkaa Petäjävedeltä Kirveslahden venelaiturilta, joka löytyy Miilutien ja Rantatien risteyksen kohdalta. Auton saa parkkeerattua laiturin läheisyyteen. Melonnan voi aloittaa myös useista muista paikoista reitin varrelta. Melontavälineet voi vuokrata Kievari Rantapirtistä tai Eräopaspalvelu Talvelta, jotka myös tarjoavat kuljetusta reitin aloituspaikkoihin ja lopetuspisteisiin.

Aloituspisteet:

Kirveslahden venelaituri
Miilutie 2
Petäjävesi
N62° 15.408′ E25° 10.638′

Hankakoski
Piesaskyläntie (607)1
Piesalankylä
N62° 12.357′ E25° 11.210′

Kalliokoski
Kalliokoskentie
N62° 08.679′ E25° 12.125′

Kievari Rantapirtti
Petäjävedentie 448,
42440 Koskenpää
N62° 07.198′ E25° 09.674′

Survosenkoski
Keuruuntie (6046)
N62° 06.406′ E25° 05.128′

Vihatti
Koskenpääntie (604)
N61° 59.707′ E25° 08.147′

Kellokallio
Lastaajantie
N61° 54.052′ E25° 10.126′

REITTISELOSTE

Kirveslahden venelaituri – Pirkonsaari 5km

Kirveslahden venelaiturilta lähdetään melomaan vasempaan, kohti ensimmäistä siltaa. Kun on melonut kahden sillan alta, jää keskustan häly taakse. Toisen sillan jälkeen oikealla on upea UNESCOn maailmanperintökohde, Petäjäveden vanha kirkko. Kirkolla kannattaa vierailla ennen melontaretkeä, sillä kirkolle rantautuminen ei ole sallittua. Kirkon jälkeen melotaan kolmannen sillan alta, jonka jälkeen kuljetaan kapeikossa kohti ensimmäistä keltaista opaskolmiota.

Tästä lähtien keltaiset kolmiot opastavat melojia koko matkan ajan, mutta melojan kannattaa pitää myös reittikartta käden ulottuvilla. Kapean järven läpi meloen tullaan Pirkonsaareen, jossa on nuotiokehä, telttapaikka pöytä ja käymälä.

Pirkonsaari – Kuivaniemi 12,7 km
Saaresta melotaan 1,5 kilometriä järvimelontaa kohti Majaniemen kärkeä, jossa on reittiopaste. Majakoskelta alkaa kapea, jokimainen melontareittiosuus ensimmäiseen koskeen eli Hankakoskeen. Joessa on paikkoja, joissa meloja matalan veden aikaan jää helposti pohjasta kiinni. Virtaus on silloin niin heikko, että kajakista/kanootista voi hyvin nousta nostamaan sen syvempään kohtaan.

Hankakosken vesitilanteen ja vaativuuden voi helposti tarkistaa etukäteen, kosken yli kulkevan sillan päältä. Kosken laskulinjaa seuraamalla voidaan välttää kosken reunoilla sijaitsevat kivet.

Laskeminen: Koskeen lasketaan oikeanpuoleisimmasta aukosta patorakenteiden välistä. Tästä jatketaan suoraan oikeaa reunaa ja ohitetaan siltapilari oikealta. Siirtymällä sen jälkeen vasemmalle vältetään matalan veden aikaan näkyvät isot kivet.

Kosken voi myös kiertää rannan kautta, vasenta reunaa pitkin (200m). Ohituspaikka on merkitty ennen koskea keltaisella opastekolmiolla. Laiturilliselta rantautumispaikalta pääset polkua pitkin takaisin rantaan kosken kuohujen ohi.

Kosken jälkeen jokiosuus loppuu ja saavutaan Piesasjärvelle. Vasenta reunaa seuraten ohitat Vasikkosaaren sen vasemmalta puolelta meloen. Opasteet ohjaavat melojan järven eteläpäähän vasenta reunaa, jossa Pinkkaniemi ohitetaan vasemmalta puolelta. Pinkkaniemen kärjessä on opaste, joka ohjaa Suolijokeen.

Wanhan Witosen retkimelontareitti jatkuu Suolijokea pitkin muutaman kilometrin, kunnes saavutaan Ravunkoskelle. Sitä seuraavassa Lapinkoskessa on virtapaikkoja, joita ei välttämättä edes huomaa.

Kalliokoski tulee voimalaitoksen takia ohittaa maitse. Kosken ohituspaikka on merkitty, ja rannassa on laituri rantautumista varten. Kantomatka on 100 metriä ja rannassa on kärry, jolla kajakin tai kanootin voi kuljettaa veneenlaskupaikalle. Kalliokoskella on pöytäryhmä taukoa varten. Jos on tuuria matkassa, voit nähdä kalojen vaelluksen kalaportaita pitkin ohi voimalaitoksen.

Wanhan Witosen melontareitti jatkuu Salosvedelle, jonka alussa voi tuulella muodostua aallokkoa ennen saarien suojaa. Saarien ohituksen jälkeen saavutaan Kievari Rantapirtin ylläpitämälle Kuivaniemen taukopaikalle, josta löytyy laavu, nuotiopaikka ja käymälä. Kuivaniemessä voi käydä ihastelemassa jääkauden aikaista siirtolohkaretta “Pirunkiveä”.

Kuivaniemi – Survosenkoski II, 6,8km
Wanhan Witosen melontareitti jatkuu rantaviivaa pitkin kohti Kievari Rantapirttiä. Kievari Rantapirtiltä lähdetään melomaan oikeaan, kohti pirtiltä näkyvää Petäjävesi-Jämsänkoski-maantiesiltaa. Sillalta alkaa Virtalankoski, joka on noin 200 metriä pitkä virtaus. Virtauksen jälkeen saavutaan Kalmaveteen, jossa saaret antavat suojaa melojalle noin kolmen kilometrin matkan ajan. Saaret ohitetaan opasteiden mukaisesti kohti Siniänvirtaa.

Siniänvirta levenee suvannoksi, jonka jälkeen saavutaan ensimmäiseen Survosenkoskeen. Kosken pituus on noin 100 metriä ja pudotus noin metrin. Kosken voi tarkistaa etukäteen maantiesillalta. Koski on mahdollista ohittaa maitse, vasenta reunaa myöten. Kantomatka on 150m ja polku lähtee ennen siltaa laiturilta. Kajakin/kanootin voi kuljettaa kärryillä toiselle puolelle koskea. Paikalla voi myös pitää tauon nuotion äärellä.

Laskeminen:
Siltapilareiden välistä melotaan keskeltä pitkin pääuomaa. Koski kaartaa sillan jälkeen vasempaan, minkä jälkeen koski jatkuu suorana ennen rauhoittumistaan. Koski on helppo laskea, ja pysymällä pääuomassa välttää reunoilla olevat kivet.

Ensimmäisen Survosenkosken jälkeen Wanhan Witosen melontareitti jatkuu rauhallista uomaa pitkin 300 m ennen kuin saavutaan toiselle Survosenkoskelle. Toinen Survosenkoski on edellistä hieman vaativampi. Koskessa on pohjakiviä ja etukäteistarkistus on suositeltavaa. Kosken voi ohittaa virtauksen vasenta laitaa pitkin. Kantomatka on noin 150 m.

Survosenkoski II – Lylyniemi 5,5 km
Koskien jälkeen melojalle avautuu Vähä-Rautavesi ja oikeaa rantaa seuraamalla pääsee Iso-Rautavedelle. Iso-Rautavedellä melojaa odottaa reitin pisin avoselkäosuus, joka voi tuulisella säällä olla vaativa ja hidastempoinen. Avoveden jälkeen on Lylyniemen taukopaikka, jonka isolta nuotiopaikalla on näkymät järvelle. Taukopaikalla on nuotiokehä, pöytäryhmä ja käymälä.

Lylyniemi – Iso-Hiekka 7,4 km
Wanhan Witosen melontareitti jatkuu Rautavirran kapeikkoon, Uuttanajärvelle ja lopulta Luomenjokeen. Joki loppuu Luomenkoskiin. Ensimmäisessä Luomenkoskessa on tunnistettava myllyrakennus, jonka vieressä koski kohisee. Koski on lyhyt mutta vauhdikas puolen metrin pudotuksen takia. Laskulinja menee kosken oikeaa puolta. Kannattaa varoa kosken alussa oikealla olevaa kiveä, jonka jälkeen lasketaan pudotuksesta keskikohdasta. Koski on suositeltavaa tarkistaa ennalta ennen laskemista.

Kosken voi kiertää saaren läpi kantamalla kajakin/kanootin. Kantomatka (n. 100 m) alkaa pienestä laiturista. Luomenkoski II on virtauspaikka, joka alkaa sillan alta ja loppuu Pirttijärveen. Pirttijärveltä melotaan vasemmalle Lahnajärveen johtavaan kapeikkoon, jossa on rauhallinen virta. Lahnajärvellä on taukopaikka, Iso-Hiekka, jossa on telttapaikka, nuotiokehä, pöytäryhmä, keittokatos ja käymälä.

Iso-Hiekka – Runonsaari 4,8 km
Iso-Hiekalta melotaan kapeaan Lahnajärveen, joka loppuu Väännäkoskeen. Tämän jälkeen seuraa Runonsaaren taukopaikka. Saari on mökkien ympäröimänä, suojaisan niemen takana. Runonsaaren taukopaikalla on nuotiokehä,pöytäryhmä ja käymälä.

Runonsaari – Varpaisniemi 5 km
Wanhan Witosen melontareitti jatkuu kapeaa järveä pitkin Vuohiselälle.
Rantaviivaa seuraamalla näkee ensimmäisiä merkkejä lähestyvästä Jämsänkosken taajamasta. Seuraava taukopaikka eli Varpaisniemi on yleinen uimaranta hiekkarantoineen ja se sijaitsee aivan autotien vieressä, komeiden rantatonttien välissä. Taukopaikalta löytyy katettu tulipaikka, pöytäryhmä ja käymälä.

Varpaisniemi – Oinaalan veneranta, Jämsänkoski 6,1 km
Varpaisniemen jälkeen päästään melontareitin nimikkopaikalle Köyrysaaren ohi. Juuri tästä salmesta Eliel Saarinen maalasi soutajan kuvan, joka päätyi aikanaan viiden markan seteliin. Kun on melottu Rasuanniemen ohi, on vasemmalla Mataran Puuro ja Peti, jossa voi majoittua ja saunoa. Rasuanniemessä voi retkeillä pururadoilla ja ulkoilureiteillä, ja tutustua alueen muinaishistoriaan. Rekulanselkää ylittäessä järven vasenta puolta koristavat kauniit ranta-asutukset, koskemattoman luonnon seuratessa oikealla puolella. Saavuttaessa melontareitillä Jämsänkoskelle, on oikealla puolella Aarresaari, jonka kotiseutumuseoon voi tutustua kesäisin.

Wanhan Witosen melontareitti loppuu Oinaalan satamaan, josta kajakin/kanootin voi nostaa autoon urheilukentän vierestä ja kuljettaa (3 km) Jämsänkosken keskustan ohi. Kuljetuksen voi tilata erä-ja luonto-opas Ilkka Talvelta. Jämsänkoskella kannatta vierailla tunnelmallisessa kahvila- ravintola Vanhassa Myllyssä. Sinne pääsee Oinaalan satamasta seuraamalla rantaa myötäilevää kaunista hiekkatietä. Kävelymatkan päässä ovat myös komea Ilveslinna ja muinaisjäännöskohde Linnasenvuori. Jämsänkoskella on myös muita palveluita, kuten ravintoloita, uimahalli- ja ranta sekä kauppoja.

Oinaalan veneranta, Jämsänkoski – Hulkkion Majakka, Kaipola 13,7 km
Kellokalliolta Wanhan Witosen melontaretki jatkuu helppona jokiosuutena. Reitin varrella on paljon katseltavaa maalaismaisemasta kaupunkimaisemaan. Joella on myös muuta liikennettä, joten vesillä kannattaa olla varovainen. Jämsän keskusta jää aivan melontareitin tuntumaan, ja joen rannalla on useita kajakeille soveltuvia matalia laitureita. Tämä jokipätkä sopii myös hyvin päiväretkikohteeksi. Villa Hiidenmäki tarjoaa tasokasta majoitusta keskustan reunalla historiallisen kalmiston ja luonnonsuojelualueen vieressä.

Jämsästä eteenpäin melontareitti jatkuu helppona ja kauniina jokimaisemana aina Kaipolan satamaan asti. Melontareitin varrella vaihtelevat peltomaisemat, kauniit rakennukset sekä koskematon luonto. Paikoin joesta nousee jyrkkiäkin kallionseinämiä useiden metrien korkeuteen. Wanhan Witosen melontareitti päättyy Kaipolan satamaan, jossa kajakin/kanootin kanssa on helppo rantautua joko suoraan maalle tai laiturin nokkaan. Kuljetusta odotellessa voi melontaretken päätteeksi käydä nauttimassa aterian Ravintola Hulkkion Majakassa.

Reittipisteet:

1. Kirveslahden venelaituri, reitin lähtöpiste
2. Petäjäveden vanha kirkko
3. Lemettilän tila, mökkivuokraus
4. Maatilamatkailu Kumpunen, mökkivuokraus, huonemajoitus
5. Toppalan mökit, mökkivuokraus
6. Pirkonsaari, rantautumispaikka
7. Karikkoselän meteorikraaterijärvi
8. Hankakoski, rantautumispaikka
9. Taipaleen tila, mökkivuokraus
10. Kalliokosken voimalaitos, rantautumispaikka
11. Kuivaniemi, rantautumispaikka; siirtolohkare Pirunkivi
12. Kievari Rantapirtti, mökki- ja välinevuokraus
13. Survosenkoski I
14. Survosenkoski II
15. Lylyniemi, rantautumispaikka
16. Myllykoski
17. Iso-Hiekka, rantautumispaikka
18. Runonsaari, rantautumispaikka
19. Vihatti, rantautumispaikka
20. Varpaisniemi, rantautumispaikka
21. Mataran Puuro ja Peti, huonemajoitus
22. Rasuanniemi, rantautumispaikka
23. Aarresaari, kotiseutumuseo
24. Oinaalan veneranta, Jämsänkoski, rantautumispaikka
25. Vanha Mylly
26. Uimaranta
27. Ilveslinna
28. Linnasenvuori
29. Oinaala, veneenlaskupaikka
30. Kellokallio, veneenlaskupaikka
31. Rautakautinen kalmisto, luonnonsuojelualue
32. Villa Hiidenmäki, huonemajoitus
33. Virmapyhänvuori, kivikautinen muinaisjäännös
34. Hulkkion Majakka, ravintola, Kaipola, päätepiste

Majoituspaikat

Huone- ja mökkimajoitusta
Kievari Rantapirtti
Petäjävedentie 448,
42440 Koskenpää
Puh. +358 14 767115

Huonemajoitusta
Mataran Puuro ja Peti
Koskenpääntie 97, 42300 Jämsänkoski
Puh. +358 40 5653523

Huonemajoitusta
Villa Hiidenmäki
Hiidentie 8, 42100 Jämsä
Puh. +358 40 148 6141

Mökkimajoitusta
Lemettilän tila
Siltatie 23, 41900 Petäjävesi
Puh. +358 50 414 7275

Mökkimajoitusta
Toppalan mökit
Toppalantie 120, 41900 Petäjävesi
Puh. +358 50 524 8973

Huone- ja mökkimajoitusta
Maatilamatkailu Kumpunen
Kirrintie 94, 41900 Petäjävesi
Puh. +358 40 731 5299

Mökkimajoitusta
Taipaleen tila
Taipale 20, 41900 Petäjävesi
Puh. +358 40 828 8802

Melontapalvelut

Kievari Rantapirtti
Petäjävedentie 448,
42440 Koskenpää
Puh. +358 14 767115
Varusteiden vuokraus ja kuljetus

Eräopaspalvelu Talvi
42100 Jämsä
Puh. +358 45 1100 145
Kaluston vuokraus ja kuljetus

Linkit

Jämsä matkailu

Petäjävesi matkailu

Petäjäveden vanha kirkko